Gold Coast

Nyt on jo useampia päiviä vietetty Brisbanessa ja ympäristö tullut tutummaksi. Olen huomannut joitakin eroja suomeen verrattuna, ensinnäkin täällä on lämpimämpi, kadut on täysin puhtaita, bensa on paljon halvempaa josta johtuen täällä voi huoletta ajaa isompi koneisilla, tehokkaammilla autoilla, ihmiset kysyvät kuulumisia joka paikassa. Yksi päivä oltiin taas kaupassa ja kaupan kassalla täysin tuntematon myyjä kysyi Mikalta, talon isännältä kuulumisia ja siinä tuotteiden pakkauksen ohella kertoivat toisilleen kaiken mitä olivat sinä päivänä tehnyt ja mitä aikovat illalla.

E10 hinta pyörii tuossa dollarin yläpuolella

kuvan 1,14$ euroissa n. 0,75 litra

Viime keskiviikkona lähdettiin aamulla ajamaan Danin kyydissä Gold Coastille. Aloitettiin eteläisimmästä rantasiivusta, ensinäkymä oli tottakai uskomaton, meri jatkui ainakin sinne horisonttiin asti ja pystyi myös näkemään vastarannan pilvenpiirtäjät, hiekka oli niin puhdasta ja hienojakoista että se vinkui jalkojen alla kävellessä kuten kengät vinkuvat lattialla liitäessä. Siinä käveltiin sitä hiljaisempaa rantaa pitkin aaltojen melskeissä, joku sotilaskopteri siitä taisi lentää yli, muuta ihmeellistä ei maisemien lisäksi tapahtunut.

Ensimmäisen rantapätkän jälkeen lähdettiin ajamaan rantatietä toiselle jossa kuulemma lentokoneet lentäisivät matalalta yli rannan ollessa kentän alkupäädyssä mutta eihän se nyt ihan niin ollut. Toisella rannalta alkoi vierestä kumminkin joki jonka viereen mentiin uimaan. Surffareita oli paljon, liikkuminen syvemmälle oli tarpeeksi pitkälle mentäessä mahdotonta koska joen takia virtaus oli niin kova ja jalat väsyneet. 

Kolmas ranta oli sitten Surfers paradise

Käytiin myös siinä keskustassa ja meininki oli rennompi ja rantaisampi mitä Brisbanen keskustassa.

Rannalle kun tultiin niin aika pian siinä katsoin että joku lentää matalalla rantaa pitkin, sieltähän tuli n. 5 Hornet hävittäjää matalalla lentäen, tilanne oli tietenkin suurta herkkua ja kameraa kaivaessani se meni aikalailla ohi., Ensimmäistä kertaa rannalla! Selam sai tapahtuman videolle mutta huolimattomuuksissaan myöhemmin puhelinta siivotessa poisti videon. Vahinkoja sattuu joten tärkeästä hetkestä ei jäänyt kuvaa tai videota kun mieleen.

Kuva otettu netistä mutta pakkohan tähän oli jotain laittaa, onhan tämä kuitenkin samasta paikasta.

Aallot olivat melko korkeita ja suolavettä tuli juotua riittävästi. Kerran sain ratsastettua aallolla useamman metrin. Sai säikähtääkkin kun aallot veivät syvemmälle vetäytyessään.

Panorama rannalta

Tämä bussi menee vedessä ja maalla.

Bilekyytejä oli tarjolla.

Hiekkaa pöllyi sen verran että rannalla ei ollut mukava makoilla.

Illalla sitten lähdimme taas tyytyväisinä kotiinpäin.

Kaikennäkösia kivoja elokoita ja vähemmän elukoitakin on tullut taas nähtyä:

Käytiin Mikan vanhempien luona, heillä oli tämmönen Topi niminen lintu. Nää linnut osaa oikeasti sanoja kuten: 

"thats right"

"terve"

"kakka lötkähti"

"hello"

"hyvää yötä"

ja paljon muuta. Tunnistaa myös puhuvatko ihmiset suomea vai englantia. Näykkäs kerran sormestakin.

Mikan ja Ellun koirat Milla ja Miina

Huntsman Spider

Tämmöstä sain aikaseks tällä kertaa. Pistän tulevaisuudessa semmosen päivityksen ainakin vielä missä on jonkinlainen hintataulukko mikä täällä maksaa ja mitä. Selam kirjottelee luultavasti huomenna. 

-Rakkaudella kaivaten Efe & Selam

                                               

                                                                    B-CITY
                   
                                               NELJÄS PÄIVÄ BRISBANESSA


Alkoi nukkumalla pitkään. Herättiin vähän ennen kymmenen ja syötiin aamupalaa ihan rauhassa.
Kaikki oltiin jotenkin koomassa ja keskustaan lähtö venyi iltapäivään.

Meidän lempi hengauspaikka tässä talossa; Yläkerran parveke. <3

Tässä meidän talo etupuolelta.

Ja tässä mä valmiina lähtöön

Saatiin kerättyä ittemme ja lähettiin kävelemään kohti juna-asemaa. Mikä tuuri,että juna-asema, apteekki,lääkäri ja kauppa ovat aivan meidän talon lähellä kävelymatkan päässä. Kaikkia on tullut jo tarvittua heti toisesta päivästä lähtien.



Ostettiin kaikki GoCard-kortti,johon voi ladata tietty määrä rahaa,jolla voi sitten vähän edullisemmin käyttää julkisia. Julkisiin kuuluvat siis myös jokilaivat,joka oli kiva yllätys.

Tän reissun yksi paikka johon ehdottomasti haluttiin piipahtaa,oli Hillsong-seurakunta. Päätettiin siis käyttää aurinkoinen sunnuntaipäivä siihen.

Keskustaan saavuttuamme kävin nopeasti ostamassa itselleni kävelykengät. Nää vanhat kengät hiersi jalat ihan rakkuloille joten no fun at all. Löysinkin TARGET:ista kenkäpareja 5 dollarilla. Jess :) Oli heti pakko ostaa kahdet. Hih.

Pikashoppauksen jälkeen Efe laittoi GPS:n päälle ja löydettiinkin perille tosi helposti. Hämmästys oli suuri,kun huomasimme ettei seurakuntaa ollut missään. Kierrettiin pari korttelia eteen ja taakse,emmekä siltikään löytäneet kartan osoittamaa seurakuntaa.

 Näin yhden pariskunnan seisovan kadulla, ja päätin heiltä kysyä jos he tietäisivät enemmän. Hämmästys oli vielä suurempi,kun hekin ilmoittivat etsivänsä samaa paikkaa. Jäätiin sitten juttelemaan heidän kanssaan hetken ja tultiin siihen päätökseen,että joko sitä paikkaa on muutettu,eikä heidän nettisivuja olla vielä päivitetty,tai sitten sinne pääsee jotain ihme salaista kautta,jonka vain harvat ja valitut tietää. Sovittiin kuitenkin,että nähdään sitten ensi sunnuntaina jos vaikka silloin kävisi parempi tuuri.

Pienen angstin jälkeen,päätimme kävellä takaisin ydinkeskustaan. Käveltiin hitaasti ja saatiin otettua hienoja ja tunnelmallisia kuvia rantakadulta. Ei huono plan-B ollenkaan. Soitettiin samalla videopuhelu Efen vanhemmille ja näytettiin videolla vähän Brisbanen ''yöelämää''.

Brisbane City

Rantakatu

Story Bridge

Emme halunneet kuitenkaan heti vielä lähteä kotiin,joten teimme pienen kävelyrundin kävelykadulla.

Hetken aikaan ihmeteltiin vielä Brisbane cityä ja alettiin pikkuhiljaa valua juna-asemalle päin.

Nyt kotona ja ollaan aivan naatti. Kyllä tuli taas monta kilometriä käveltyä. Vaikka pyörittiin lähinnä keskustassa,niin ei sieltä kyllä ylämäkiä puuttunut. Huh! Ei sitä tiedä,ehkä sitä pääseekin vielä rantakuntoon ;D

MELKEIN UNOHTUI: Käytiin eilen (lauantaina) tuossa lähimetsissä kävelemässä ja bongailemassa,josko näkisimme kenguruita. Pienen etsimisen jälkeen,kuulimme puskasta rapinaa ja sieltähän ponkaisi kenguru oikein kunnon kengurunloikan ja hyppelehti samantien pois. Sama tapahtui muutamaan otteeseen. Oli aika hauskoja veijareita,mutta vikkeliä,joten valitettavasti meillä ei ole antaa yhtään kuvatodistetta niistä otuksista,mutta parista muusta ällötyksistä löytyy kyllä kuvaa. hrrrrrr :x

White crown snake. Lievästi myrkyllinen

Karvapallero(hämy),jonka nimeä emme tiedä.

Kello on nyt puoli 11 illalla,ja mennään tästä varmaan piakkoin pehkuihin. Seuraavalla kerralla Efe pääsee näpyttelemään teille meidän kuulumisia :) Moikka!

Rakkaudella kaivaten,

S&E

                                          

                                                          #HEREWEGO


                                                    LÄHTÖPÄIVÄ 

Oli kaikkea muuta kuin rauhallinen. Tuntui,että oltiin jätetty suurinosa tärkeistä askareista viimeiselle päivälle. Aamulla herättiin ''aikaisin''  ja lähdettiin suoraan hoitamaan asioita. Siinä matkanvarrella tuli vielä pari ylläriasiaa,mitkä piti mahduttaa aikatauluun. 

Oltiin edellisenä viikolla viety tavaroita kirpputorille myyntiin,ja käytiin hakemassa ne tavarat mitkä ei mennyt ja vietiin mun mammalle säilöön. Tuli sieltä kirpparilta vähän matkarahaakin! Suosittelen kaikille viemään tavaroita  myyntiin,varsinkin jos haluaa nopeaa ja suht helppoa tapaa ansaita vähän taskurahaa.

Kotiin päästyämme alkoi kauhea pakkaaminen. Pelotti,että pakkaa liian paljon ja että laukku on liian painava,mutta toisaalta ei uskaltanut jättää mitään poiskaan,jos vaikka sillä olisi sittenkin tarvetta täälläpäin. Molemmat osasi pakata yllättävän järkevästi,ja laukut painoivatkin reilusti sallitun määrän alle. 

8 aikaan illalla lähdettiin ajamaan satamaan päin. Efen vanhemmat olivat niin ihania ja tarjoutuivat tulemaan saattamaan meitä Ruotsiin asti,mistä meidän lento lähti. 

Laivamatka meni tosi nopeasti ja käytiin syömässä ERITTÄIN kalliissa buffassa (joka harmittaa vieläkin,murrr!) ja pyörähdettiin jossain ravintolassa jossa esiintyi ihan sairaan hyvä bändi nimeltä AKAGA, suosittelen!

Tukholmaan saapuessa oli aikamoinen show löytää lentokentälle. Navigaattori huutaa hallelujaa ja on täysin sekaisin. Tietenkään kenelläkään meillä ei toiminut netti,paitsi yhdellä. Tuskallisen pyörimisen jälkeen löydettiin perille. Käytiin viemässä laukut ja päätettiin mennä muualle syömään,koska lentokentällä on niin kalliit sapuskat, ja meillä oli monta tuntia luppoaikaa niin päätettiin käyttää se aika hyödyksi.

Vetisten hyvästien jälkeen oli aika mennä check-iniin ja sitä kautta astua koneeseen. Tää oli toinen kerta mulla koneessa, mutta onneksi Efellä oli jo kokemusta matkustamisesta. Lento Tukholmasta Lontooseen meni tosi hyvin. Kumpaakaan ei pelottanut ja molemmilla oli täysi rauha. Matkaa pilasi Efen järkyttävä päänsärky joka ilmaantui aina mitä korkemmaksi lennettiin. Urheasti Efe kuitenkin pärjäsi,vaikka särkylääkkeet eivät auttaneetkaan. 

Saavuttiin lontooseen ja meidät ohjattiin suoraan bussiin,joka veisi meidät meidän seuraavalle lennolle. Kaikki sujui varsin mallikkaasti,vaikka pitikin vaihtaa terminaalia niin ei meidän tarvinnut tehdä muuta kuin kököttää bussissa ja nousta seuraavaan terminaaliin. 

Lontoossa käytiin ostamassa MEAL DEAL: ateriat. Eli diili johon kuuluu valinnainen suolainen (wrap,sandwitch,salaatti yms) valinnainen juoma (mehut,limut,vedet yms) sekä pieni makea/pieni sipsipussi. Koko setti maksoi vain 3.99 puntaa. Suosittelen,jos joskus päädyt Lontoon kentälle odottelemaan ja nälkä yllättää!

Lontoosta tosiaan lähti sitten kone Hong Kongiin. Efen pää oli räjähtämäisillään ja kysyttiin kauanko lento vielä kestää. Ajantaju oli jotenkin hukkunut ja yllätys oli suuri,kun lentoemäntä vastasi rennosti '' mm, noo joku 10 tuntia vielä''. Siinä kohtaa ei kumpaakaan enään paljoa naurattanut. 
Hong Kongin lento meni sitten nukkuessa ja Efen päätä hieroessa. 

Hong kongiin kun saavuttiin,oli siellä heti ensimmäisenä kaksi henkilöä jonkun ihmeen aseen näköisen esineen kanssa osoittamassa ihmisien otsia. Siinä kohtaan tuli taas sellainen ''mitä nyt taas'' fiilis,kunnes tajuttiin,että he mittasivat matkustajilta kuumetta. Ebolasta varoitettiin jo lentokoneessa,mutta emmehän me sitä muistaneet.

 Siinä kohtaan kun tajusin kuinka kaukana olen kotoota,vieraassa maassa,täysin erilaisessa kulttuurissa jossa oli normaalia,että joka toisella vastaantulijalla oli maski suun suojana, iski pieni paniikki,että mihinköhän mä oon taas itteni tunkenut. Mutta sekin fiilis lähti yhtä nopeasti kuin tulikin ja pitikin juosta jo seuraavalle lennolle. Aikaa lennonvaihtoon oli ruhtinaalliset 60min,joka riitti hyvin.

Hong Kongin lento meni toooodella hitaasti. Haluttiin vaan nopeasti päästä perille ja nähdä Dani,Efen serkku joka olisi meitä siellä vastassa. 

Kymmenisen tunnin jälkeen oltiinkin jo perillä täällä Brisbanessa. Käytiin tarkastuksen kautta hakemassa meidän matkatavarat. Mulla muuten ei ollut mitään ongelmia tarkastuksissa toisin kuin Efellä. Efe joutui mm pyyhkäisytestiin, läpivalaisuun ja ruumiintarkastukseen. Brisbanessa Efen ja passissa olevan henkilön yhtenäisyyttä epäiltiin jonkun aikaa. Kaikista kuitenkin selvittiin vain säikähdyksellä ja ne olikin vain varatoimenpiteitä ja ihan ymmärrettäviä sellaisia.

Brisbanen lentoekentällä oli vastassa Dani sekä meidän hostellin omistaja Mika.
Halauksien jälkeen oli aika ajaa hostellille päin. Saavuttiin siis puolenyön aikaan,joten piti olla hiljaa,ettei koko talo heräisi. Mentiin melkein samantien siitä nukkumaan ja nukuttiinkin molemmat kuin tukki.


Seuraava päivä meni oikeastaan siinä,että hoidettiin virallisia asioita. Käytiin mm. avaamassa meille paikallinen pankkitili ja käytiin ostamassa molemmille puhelinliittymät. 
Illemmalla sitten grillailtiin porukalla täällä kämpillä ja otettiin ihan vaan rennosti.

Kolmas päivä,eli tänään ei alkanut ihan niin mukavasti. Olin valvonut lähes koko yön ja Efellä alkoi taas se päänsärky heti herättyään. Lähettiin silti keskustaanpäin ja saatiinkin Australialainen ''kela-kortti'' eli Medicare-card,jolla käytiinkin heti lääkärissä Efen kanssa ja Efe sai lääkkeet särkyyn. Sanoivat,että on kuulemma aika yleistä,että kun tarpeeksi korkealle lennetään ja vielä näinkin pitkiä matkoja kuin me tehtiin,niin korvien ja poskionteloiden (?) paine on epätasapainossa ja siitä syntyy kaikennäköistä vaivaa. Lääkkeet eivät kuitenkaan auttaneet taaskaan. Laitoin rukouspyyntöä Efen puolesta ja kohta Efe havaihtuu siihen,ettei pää särje enää ollenkaan. Halleluja! 

Keskustasta tarttui mukaan yhdet aurinkolasit ja Danille tarttui omena (Iphone). Efe lähti tyhjin käsin,mutta täydellä vatsalla. Käytiin syömässä ihan sairaan hyvät ''terveys'' hampparit,nam!

Nyt naputtelen tässä kämpillä tätä tekstiä. kello on yhdeksän illalla ja jännittää vähän toi nukkumaan meneminen,saisinpa tänä yönä unta. 

Hostellin omistajista sen verran,että ovat kyllä niin sydämellisiä ja auttavaisia ihmisiä. Mika on vienyt meitä autollaan pitkin Brisbanea,jotta päästäisiin hoitamaan asioitamme. Ensimmäisenä iltana Mika ja Ellu tarjosivat meille grilliruokaa,jota sitten tulee kuulemma täälläpäin syötyä ihan kiitettävästi :D Saa nähä millaseen ''kesäkuntoo'' tääl päädytään. 

 Tähän asti on ollut kivaa ja vaikka välillä on tullut pieniä mutkia matkaan,niin neki on ajallaan sitten selvinnyt. Tällä matkalla meidän rukouksiin on aina vastattu ja toivommekin,että muistaisitte meitä teidän rukouksissanne.

Tähän on hyvä lopettaa meidän ensimmäinen blogikirjoitus,me koitetaan pitää teitä ajantasalla meidän huikeesta matkasta!

Rakkaudella kaivaten,

S&E